Olet kuitenkin päättänyt hankkia raita-aratin?

Mistä?


Suomessa tällä hetkellä helpoin tapa hankkia raita-aratti, on etsiä lemmikkieläinkauppa joka niitä myy tai tarvittaessa tilaa. Nämä linnut tulevat kauppoihin eläintukuista. Tämä on helpoin väylä, muttei välttämättä parhain. Lintujen taustoista yleensä ei juurikaan ole tietoa. Niiden ikää tai sukupuolta ei tiedetä, eikä välttämättä edes maata josta ne ovat alun perin kotoisin. Ne eivät välttämättä ole kotoisin keneltäkään lajiin perehtyneeltä kasvattajalta, vaan saattavat olla pentutehtailuun verrattavan toiminnan tuloksia. Linnut saattavat olla sisäsiittoisia, niillä saattaa olla sairauksia tai luonteessa ongelmia. Lisäksi monet tukkujen ja kauppojen linnut elävät täysin väärällä ruokavaliolla ja myöhemmin ostajalle tulee haasteita saada lintu syömään oikein. Lisäksi pitkään jatkuneella väärällä ruokinnalla saattaa olla pienen linnun terveyden kannalta ikäviä vaikutuksia. Kaupasta ostettuna raidat maksavat n.150-250€. Tukkujen linnut saattavat olla emon kasvattamia tai käsin kasvatettuja.



Lintu kasvattajalta? Tämä olisi parempi tapa, muttei välttämättä helpoin. Suomessa en ole vielä törmännyt raita-arattien kasvattajiin, joilla olisi aktiivisesti poikasia myynnissä. Raita-aratteja syntyy Suomessa jonkin verran, mutta niitä ei juurikaan tule myyntiin. Naapurimaassa Ruotsissa on jo kasvattajia jonkin verran ja Hollannissa ja Saksassa jo huomattavasti. Sosiaalisen median kautta ulkolaisetkin kasvattajat ovat helposti löydettävissä ja heihin saa aika helposti kontaktin. Ja voi helposti valita kasvattajan, joka vaikuttaa luotettavalta ja kenen kanssa kemiat kohtaa. Hollannissa raitojen hinnat jäävät reilusti alle sadan euron, mutta kustannuksia tulee nopeasti linnun noutamisesta. Lisäksi jos aikoo tuoda linnun ulkomailta on selvitettävä tarkkaan ohjeet linnun tuonnille, koska eksoottisten eläinten tuontia ja myyntiä valvotaan euroopassa tarkkaan. Itse en ole täysin perillä kaikista tarvittavista asiakirjoista, joten en niitä tähän käy läpi. Suosi kasvattajaa, joka on antanut emojen kasvattaa poikaset. Vaikka käsinkasvatetut ovat monesti kesympiä, tämä saattaa myöhemmin aiheuttaa paljon ongelmia. Olen itse tehnyt ”tutkimusta” ulkolaisessa raitojen ryhmässä, jossa monella käsinkasvatetun raidan omistajalla tulee ongelmia ennemmin tai myöhemmin. Vaikka pieni papukaija ei ole ympäristölleen vaaraksi samalla tavalla kuin iso papukaija, moni omistaja kokee silti ikäväksi kun lintu tekee lentohyökkäyksiä kasvoihin tai puree kipeästi sormesta. Monesti myös nämä linnut kärsivät tilanteesta itsekin.



Kodin vaihtaja? Kodin tarjoaminen kodittomalle on myös hyvä tapa hankkia lemmikki. Myyjältä kannattaa kuitenkin tarkkaan selvittää linnun taustoja (ikä, sukupuoli, onko lintu kesy, onko ollut terveenä, onko lintu elänyt yksin jne).



Mistä tahansa linnun on päättänyt hankkia, pitää silti kiinnittää huomiota vielä muutamiin seikkoihin.

- Mitä myyjä tietää lajista tai yksilöstä? Kuten jo aikaisemmin mainitsin, kauppojen linnuista myyjät eivät välttämättä kummempia tiedä yksilöistä, mutta itse ostaisin linnun vain liikkeestä jossa myyjällä on lajista tuntemusta. Lisäksi myyjän tulisi tietää linnun alkuperä. Jos taas ostat linnun kasvattajalta tai muulta yksityiseltä henkilöltä ja he eivät osaa kertoa linnun ikää tai alkuperää, kannattaa lintu jättää ostamatta.

- Vastaako myyjä kysymyksiisi kunnolla? Onko myyjä kiinnostunut sinusta tai millaisiin oloihin lintu on tulossa? Jos myyjä ei halua tietää sinusta mitään tai vastaa kysymyksiisi epäsuorasti, kannattaa jättää väliin. Vastuuntuntoinen myyjä haluaa tietää, että lintu päätyy asiallisiin oloihin ja sitä hoidetaan oikein.

- Onko lintujen tilat siistit ja turvalliset? Onko ne ruokittu oikein? Linnuista lähtee paljon sotkua, mutta huomaat helposti onko tiloja siivottu säännöllisesti vai vain satunnaisesti. Vesi tulisi olla puhdasta ja raikasta, samoin ruokakupit. Ja vanhat tuoreruuat on korjattu pois. Linnuilla myös on oltava tarjolla vettä ja ruokaa. Lisäksi lintujen asumuksen tulisi olla riittävä kooltaan. Jos linnut elävät pikkuriikkisissä häkeissä tai epämääräisissä rotiskoissa, voidaan olettaa ettei lintujakaan ole hoidettu asianmukaisesti. Lisäksi linnuilla tulisi olla riittävästi valoa, mielellään lintulamppu (tosin ulkomailla lintulamppuja näkee todella vähän)

- Näyttääkö lintu terveeltä? Miten se käyttäytyy? Miten se liikkuu? Terveellä linnulla on kirkkaat ja puhtaat silmät. Sieraimet ovat puhtaat ja kuivat samoin muu nokan ympäristö. Höyhenet ovat kiiltävät, eikä ole kaljuja kohtia. Kynnet ja nokka eivät ole ylipitkät. Rauhallisuudestaan huolimatta raidankin tulisi olla eloisan oloinen. Häkin pohjalla pöyhkeänä kyyhöttävä lintu ei ole terve. Onko lintu laiha vai lihava?

Luota myös intuitioosi, jos myyjä herättää pienintäkään epämukavuuden tunnetta sinussa – käänny kannoillasi ja jätä lintu ostamatta. Minkä ikäisen linnun haluan? Nuorta lintua ostaessa sen tulisi osata ainakin syödä itse. Raidat ovat yleensä 12-viikon ikään mennessä oppineet tärkeimmät taidot ja ovat sen jälkeen valmiita muuttamaan uuteen kotiin. Osa kasvattajista saattaa haluta pitää raitoja kasvamassa vielä hieman pidempään. Tässä kohtaa kannattaa luottaa kasvattajan arvioon. Vaikka lintu olisi kiva saada kotiin jo heti 12-viikon ikäisenä, silti kasvattaja tuntee kasvattinsa parhaiten ja tietää jos poikasten tarvitsee vielä kasvaa. Nuori lintu luultavasti kesyyntyy nopeammin kuin vanhempi. Nuoreen lintuun joutuu sitoutumaan paljon pidemmäksi aikaa kuin vanhempaan kodinvaihtajaan. Jos et ole varma pystytkö tarjoamaan hyvää kotia linnulle 10-15 vuoden ajan, kannattaa etsiä vaikka sitten iäkkäämpi kodinvaihtaja. 

Monta raitaa haluan? Papukaijoja ei tulisi pitää yksin, joten myös raitojakin tulisi olla vähintään kaksi. Raidat ovat kuitenkin vahvasti parvilintuja, joten sopiva määrä raitoja olisi 4, 6, 8 tai vieläkin enemmän. Pienessä parvessa kannattaa välttää parittomia lukuja. Kannattaa myös miettiä sukupuolijakaumaa. Pienessä parvessa vain yhdestä naaraasta voi tulla helposti riitaa. Joten suosittelen miettimään tarkkaan haluaako koostaa parvensa saman sukupuolisista vai tasamäärät kumpaakin sukupuolta. Parvessa on aina meneillään saippuaoopperan tasoista draamaa, mutta kinastelu ei saisi äityä tappeluksi tai jonkun yksilön kiusaamiseen tai hylkimiseen. Kuten ihmiset, eivät linnutkaan tule välttämättä toimeen kaikkien yksilöiden kanssa, tällöin tulisi miettiä kuka on se parven ongelma yksilö. Jos parvesta löytyy selkeä kiusaaja, täytyy kiusaaja poistaa parvesta. Kiusaajalle voi hommata oman asumuksen ja yrittää etsiä parvesta sille sopiva kaveri tai sitten etsiä kiusaajalle uusi koti. Liian pienessä asumuksessa tulee helposti kränää, joten voit myös pohtia onko raitojen asumus riittävän iso, jotta linnuilla on omaa tilaa ja mahdollisuus väistää toisiaan. Meillä raidat kinasteli usein tornihäkissä, mutta uuden leveämmän häkin hankittua kinastelu väheni huomattavasti.

Hyödyllisiä tietolähteitä raidoista:

- Kirja: Lineolated Parakeets – extraordinary parrots in compact format. Kirjoittanut Sigrid Märtz

- Facebookryhmät: lineolated parakeets, Lineolated Parakeet Society (Open Chat Group)

- Verkkosivut: www.linniesociety.org, www.katharinasittiche.de

Kenelle raita-aratit sopivat?

....tai kuka sopii niiden omistajaksi?

Lemmikkilinnusta haaveileva usein ajattelee olkapäällä hengailevaa papukaijaa, jolle voi opettaa hauskoja sanoja tai hauskoja vihellyksiä. Totuus on monesti kuitenkin toinen. Läheskään kaikki linnut eivät opi puhumaan ja jos oppivat niin opitut äänet/sanat/vihellykset voivat pian ajaa ihmisen hulluuden partaalle. Ajattele jos lintusi matkisi palovaroitinta tai vanhaa puhelinta useamman tunnin päivässä? Niinpä…

Raidat ovat siitä mukavia, että ovat suht hiljaisia. Muutaman kerran päivässä hetken huutohepulit ovat pientä verrattuna isojen lintujen mahdolliseen meteliin. Raitojen volyymi kuitenkin kasvaa, mitä enemmän niitä on. Pitkin päivää on myös pulputusta ja narskuttelua, mutta omaan korvaan kuulostavat miellyttäviltä. Meillä yksi (Martti) osaa kiljua todella kovaa ja korkealta, mutta tätä tapahtuu harvoin, mutta itselleni se oli hyvä muistutus siitä, että koskaan ei voi yleistää. Vaikka raidat ovat hiljaisia, on meilläkin välillä haasteita puhua tärkeitä puheluita metelin vuoksi. Lisäksi ne haluavat kommentoida kotimaisia elokuvia ja laulaa musiikin päälle. Papukaijat kommunikoivat äänellä, joten täysin mykkää papukaijaa ei ole. Meillä raidat eivät osaa puhua, eivätkä viheltää mitään biisejä. Maailmalla on puhuvia raitoja, mutta kovin selkeää puhetta niiltä on turha odottaa.

Moni innostuu hankkimaan papukaijan nähtyään söpöjä kuvia ja videoita ihmisissä kiehnäävistä linnuista. Vaikka on ihan okei saada johonkin eläinlajiin kiinnostus tällaisen kautta, kannattaa aina muistaa että somessa näkyy monesti vain puoli totuutta. Mitä tahansa lemmikkiä hankkiessa innostuksen alettua haluaisi jo heti seuraavana päivänä lähteä ostoksille. Tässä kohtaa pitää vetää hätäjarrusta. Ennen kun lähdetään ostoksille, pitää oikeasti tehdä kunnolla tutkimusta onko sinulla realistiset puitteet tälle lajille ja onko kuvitelmasi lajin käytöksestä realistiset. Itse jaksan jatkuvasti ihmetellä, miten ihmiset yllättyvät kun lintu ei tykkääkään silittämisestä ja halailusta. Tai ne eivät tule ikinä pitämään minkäänlaisesta kosketuksestasi. Pahimmassa tapauksessa lintu hyökkäilee kimppuusi päivittäin. On ehkä väärin neuvoa mitkä on oikeita tai vääriä syitä lemmikkilinnun hankintaan, mutta jos ainoat syyt ovat että "haluaa puhuvan linnun" tai "linnun jota voi halia" niin uskallan väittää että ollaan täysin hakoteillä. Eläimen tulisi antaa olla eläin ja arvostaa sitä sinällään, jos lintu nauttiikin rapsuttelusta ja halailusta, olkoon se sitten vain plussaa.

Raita-aratit euroopassa ovat harvoin käsinkasvatettuja ja yleensä ne ovatkin aviaariolintuja. Joten suurella todennäköisyydellä täältäpäin saat raidan, joka kesyyntyy vain suuren työn tuloksena tai ei ollenkaan. Jos saat nuoren yksilön mahdollisuutesi käsikesyyn lintuun on suuremmat, kuin jo varttuneemman yksilön kohdalla. Jos löytää kasvattajan, joka käsittelee poikasia paljon niin mahdollisuudet kesyyn lintuun ovat erinomaiset, mutta näitä on vähän. Eli raidat ovat enimmäkseen katseltavia, kuin käsiteltäviä. Maailmalla lajille tyypillisenä piirteenä puhutaan myös termillä ”handshy”, eli jopa jenkeissä käsinkasvatetuilla raidoilla esiintyy pelkoa/inhoa ihmisen käsiä kohtaan. Tällaiset yksilöt saattavat viihtyä ihmisen olalla tai päänpäällä, mutta eivät siedä ihmisen paljaita käsiä lähellään.

Raitojen kynnet kasvavat nopeasti, joten oletko valmis säännöllisesti leikkaamaan kynsiä linnulta joka ei mahdollisesti anna sinun koskea? Oletko valmis sitoutumaan niinkin suureen urakkaan, jotta voisit positiivisen vahvistamisen kautta kouluttaa täysin villin linnun antamaan sinun leikata kynnet? Tai kykenetkö leikkaamaan vakaalla kädellä linnun kynnet samalla kuin se rypistelee vastaan? Maailmalla puhutaan myös raitojen nokan liikakasvusta, joten siihenkin kannattaa varautua. Nokan liikakasvu usein johtuu jostain sairaudesta, tai väärästä ruuasta tai nakerrettavien virikkeiden puutteesta. Mutta tutkimusta ei ole raitojen kohdalla tehty, voisiko tämä olla jopa perinnöllistä?

 

Pienestä koostaan huolimatta, raidat sotkevat kuten muutkin papukaijat. Kun taloudessa on papukaija tai useampi, alat pian huomata kuinka ihmeellisistäkin paikoista saattaa löytyä höyheniä, linnun ruokaa ja tietenkin kakkaa. Linnuista vähemmän puhuttu asia on lintupöly. Lajista riippuen pölyä on paljon tai todella paljon. Raidatkin pölyää, mutta vähemmän kuin moni muu laji. Ilmanpuhdistin tai useampi on silti lintukodin välttämätön varuste. Lintupöly on todella hienojakoista ja voi allergisoimisen lisäksi aiheuttaa/pahentaa astmaa. Lintuharrastus saattaa aiheuttaa myös lintupölykeuhkon, joka on todella vaarallinen sairaus. Lintupölykeuhkon aiheuttaa linnun ulosteessa olevat bakteerit. Lisäksi linnuista saattaa tarttua ihmiseen muitakin hankalia tauteja. Mutta ilmanpuhdistin ja ahkera siivoaminen varmasti osaltaan ehkäisee mahdollisia linnuista tulevia oireiluja. Ja tietenkin linnun hankkimista kannattaa harkita tarkkaan, jos jo valmiiksi kärsii monista vaikeista allergioista.

 

Lintujen ruokinta ei myöskään todellisuudessa ole niin yksinkertaista kuin moni aina olettaa. Papukaijojen pääasiallinen ruokavalio ei koostu pelkistä siemenistä ja vedestä. Vaan tuoreruuan merkitys papukaijan terveydelle on todella suuri. Palaan raitojen ruokintaan myöhemmin.

 

Linnuista tulee myös paljon kuluja. Raidat maksavat Suomessa n.100-250€/kpl ja niitäkin tulisi olla vähinään 2kpl mielellään pieni parvi. Kunnollinen häkki maksaa helposti vähintään 350€, kunnolliseen lintulamppuun kannattaa varata n.70€, lelut/orret/ruokakupit/vesikupit maksavat helposti 100€, leluja ja orsia joutuu myös uusimaan paljon. Jyväsekoitukset ja pelletit eivät ole kovinkaan kalliita, 5kg jyväsekoituspussi maksaa n.15€. Mutta koska tuoreruuan tulisi olla suuressa osassa papukaijan ruokavaliota, se tuo ruokaan jo lisää hintaa jos ruokavalion haluaa pitää monipuolisena. Lisäksi suuri osa tuoreruuasta päätyy hävikkiin, eli seinille ja lattioille. Alkuhankintojen jälkeen raidat eivät ole kovinkaan hinnakkaita, mutta esimerkiksi yllättävät eläinlääkärikulut kohoavat helposti useisiin satasiin. Lisäksi Suomessa ei ole kovinkaan montaa lintuihin perehtynyttä eläinlääkäriä, joten matkat eläinlääkäriin saattaa koitua isoksikin kuluksi.

 

Oletko valmis tekemään asunnostasi linnuille turvallisen? Jos linnuille ei ole mahdollista tarjota aviaariota tai omaa huonetta, olisi niiden hyvä saada lentää päivittäin vapaana. Varsinkin pienelle raidalle löytyy asunnosta monta surman paikkaa. Tilassa jossa lintuja lennättää vapaana tulisi piilottaa sähköjohdot ja poistaa myrkylliset kasvit. Huolehtia ettei tilassa ole ovia tai ikkunoita auki. Keittiössä vaarana on kuumat levyt, kiehuvat kattilat, tiskiallas (hukkumisvaara), terävät esineet, lisäksi keittiössä tulee muistaa myös hygienia. Meillä linnut eivät pääse keittiöön. Linnut saattaa nakerrella materiaaleja, joten materiaalinen tulisi olla myrkyttömiä ja pitäisi miettiä oletko valmis korjaamaan lintujen jälkiä esimerkiksi vuokra-asunnossa.

 

Lisäksi raidat saattavat elää 10-15-vuotiaiksi, joten ennen linnun hankkimista kannattaa miettiä onko valmis sitoutumaan siihen noin pitkäksi aikaa. Onko mahdollista että työ/opiskelun takia joutuu muuttamaan, eikä lintua ole mahdollista ottaa mukaan? Vai voiko uusi työ tai uudet harrastukset viedä niin paljon aikaa ettei aikasi enää riitä linnuille? Onko sinulla hoitajaa linnulle lomamatkojen ajaksi? Entä jos lintu ei olekaan kesy tai käsiteltävissä, jaksatko sitoutua villiin lintuun? Tai jos se ei opikaan puhumaan?

Raita-aratit ovat tutustumisen arvoisia lintuja, mutta kuten minkä tahansa lemmikin kanssa, asiaa kannattaa pohtia tarkkaan ja monelta kannalta.

Mitä raita-aratit ovat

Yleistä

Raita-aratti

Koko: 16-17cm

Paino: ~45-60g

Elinikä: ~10v, jopa 15-vuotiaita yksilöitä on tavattu.

Väri: luonnollinen väri vihreä. Lemmikeille jalostettu useita värejä.

Historiaa

Ensimmäisiä kuvauksia raita-arateista teki lintutieteilijä John Cassin vuonna 1853, jolloin ne saivat latinalaiseksi nimekseen Psittacula lineola. Nimi tarkoittaa noin karkeasti käännettynä ”pieni, raidallinen papukaija”. Myöhemmin laji liitettiin vuori-arattien sukuun (Bolborhynchus), johon kuuluu myös andienaratti ja tolimanaratti. Luonnossa raidoista löytyy kahta alalajia Bolborhynchus lineola lineola ja Bolborhynchus lineola tigrinus. Vankeudessa lajeilla ei juurikaan ole eroa, koska jälkimmäistä tuotiin eurooppaan vähemmän ja sitä on sittemin risteytetty toisen alalajin kanssa.

 

Elinympäristö

Raitoja voi tavata luonnossa Meksikosta Boliviaan, B. l. lineola Meksikosta Panamaan ja B. l. tigrinus Venezuelasta Boliviaan. Lämpiminä vuodenaikoina raidat siirtyvät korkeammalle, niitä on tavattu jopa 2,500m korkeudella. Kylmempinä vuodenaikona ne siirtyvät alemmas.

Raitojen elämästä luonnossa tiedetään hyvin vähän. Raidat maastoutuvat vihreän värinsä vuoksi todella hienosti puiden latvustoon ja niiden hiljaisen äänen vuoksi edes yksilöiden välinen kommunikointi ei paljasta niitä. Yleisimmät havainnot niistä tehdään silloin, kun koko 20-50 yksilön parvi lehataa lentoon.

 

Värit

Vankeudessa raidoilla tavataan muitakin värejä kuin vihreä. Genetiikkaa en tässä juurikaan käy läpi, koska se ei ole minulle ominta alaa. Käyn siis värit ihan vain väreinä läpi.

Vihreä: Vihreää löytyy kolme eri tummuus astetta, joista vaalea on se ”perusvihreä” (green). Sen lisäksi on tummempi vihreä (D green) ja oliivin vivahtava todella tumma (DD green). Silmät ovat tumman ruskeat, jalat ja nokka vaaleat. Kaikilla sävyillä mustat merkit.

 Turkoosi: vaalea turkoosi (turquoise), tummempi turkoosi (D turquoise) ja harmaa (DD tuoquoise). Silmät tumman ruskeat, jalat ja nokka vaaleat. Kaikilla sävyillä mustat merkit.

Keltainen (lutino), punaiset silmät ja muita värejä hieman vaaleammat jalat ja nokka. Mustat merkit puuttuu.

Haalean keltainen (creamino), punaiset silmät ja keltaisen tapaan muita vaaleammat jalat ja nokka. Mustat merkit puuttuu.

Greywings: mutaatio joissa mustat merkit ovat ”häivytetty” ja muu väri on pastellimainen. Greywing mutaatiota löytyy kaikista värimuunnoksista.

 

Sukupuolen määrittäminen

Raitojen sukupuolen määrittäminen on varminta DNA-testillä, joka tehdään nypityistä rintahöyhenistä. Visuaalisesti sukupuolen määrittäminen on mahdollista, mutta luotattevuus on samaa luokkaa sammakoista sään ennustamisen kanssa. Välillä onnistuu, välillä ei. Todella kokeneiden kasvattajien arviot sukupuolesta, pitää kyllä aika hyvin paikkansa. Visuaalisen määrittämisen vaikeus liittyy raitojen ulkonäön monimuotoisuuteen ja koon suureen vaihteluun.

Luonne eroina koiraat ovat yleensä reippaampia ja hieman aggressiivisempia kuin naaraat. Ja naaraat ovat pääsääntöisesti rauhallisempia ja välttelevät konflikteja.